Iho on suurin elin ja aikuisen ihmisen ihon pinta-ala on melkein kaksi neliöä ja iho painaa noin neljä kiloa. Iho koostuu kolmesta kerroksesta, orvaskesi (epidermis), verinahka (dermis) ja ihonalaiskerros (subcutis). Iholla on monta täää tehtäää:

• Suojata auringolta ja vahingollisilta UV-sää
• Auttaa sääää kehon läö
• Ehkää nestekatoa
• Suojata viruksilta ja bakteereilta
• Varastoida rasvaa ja nestettä
• Tuottaa auringon avulla D-vitamiinia ihoon
• Se on suuri aistinelin 

Orvaskesi on ihon uloin ja nä kerros. Tää ihokerros on noin 0,05-0,1 mm paksu. Jalkapohjissa ja kää iho on paksumpaa, noin 1 mm tai paksumpaa. Ohuin iho lö silmä.  

Ne solut, jotka sijaitsevat uloimpana iholla koostuvat kovettuneista ja kuolleista ihosoluista ja niitä kutsutaan sarveistumaksi. Sarveistuma antaa iholle sen vastustuskyvyn ja suojaa kemiallisilta ja mekaanisilta vaikutteilta. Jos ihon altistaa kulutukselle/hankaukselle, tulee sarveistumasta paksumpi, esimerkkinä kovettumat jaloissa.

Tyvikalvoksi kutsutaan sitä kerrosta, joka jakaa orvaskesin ja verinahan. Lää tyvikalvoa olevissa soluissa sijaitsee ihon pigmentti, jota kutsutaan myö nimellä melaniini. Nää pigmentit suojaavat ihoa vahingollisilta auringon UV-sää.  

Orvaskesillä ei ole omia verisuonia ja se saa ravinnon verinahan verisuonistosta. Verinahan verisuonet kuljettavat pois kuona-aineita, tarjoavat ravintoa ja happea, sekä säää kehon läö. Täää sijaitsevat myö hiustupet, talirauhaset ja hikirauhaset, sekä imusuonet, tuntoreseptorit ja hermot. Verinahan paksuus on 0,5-3,0 mm ja sen paksuin kohta lö selää. Verinahka koostuu sidekudoksesta, joka sisäää   elastiinia ja kollageenia. Elastiini ja kollageeni tekevä ihosta joustavan, vahvan ja kimmoisan. Iä myöä ihon elastiini- ja kollageenitaso laskee, jonka seurauksena iho veltostuu ja rypistyy. Kolmas ihokerros on nimeltää ihonalaiskerros ja se koostuu sidekudoksesta ja rasvasoluista. Ylipainoisella henkilöä tää kerros voi olla jopa 10 cm paksu ja hoikalla henkilöä tää kerroksen paksuus on vain 2 mm. Ihonalaiskerroksen tehtää on ennen kaikkea toimia iskuvaimentajana ja läöäää, mutta se toimii myö nestevarastona.

Erilaisia kosmeettisia iho-ongelmia

On olemassa monia erialisia kosmeettisia iho-ongelmia. Tää olemme koonneet tietoa tavallisimmista iho-ongelmista. Jos haluat lukea lisää tietystä ongelmasta, seuraa kunkin alueen omaa linkkiä.

Raskausarvet

Raskausarvet  punaisia tai valkoisia juovia ihossa ja juovan vä riippuu siitä, missä vaiheessa ihojuovan paranemisprosessi on. Ihojuova muodostuu kun iho venyy liian nopeasti. Tavallisimmat syyt ihojuovien muodostumiseen ovat nopea tilavuuden kasvu rasva- tai lihaskudoksessa. Tavallisimmin naiset saavat ihojuovia ja niitä syntyy pää lantiolle, peppuun, reisiin ja mahaan.   ovat hyvin tavallisia raskauden ja murrosiä yhteydessä.

Selluliitti

Selluliitti  epää kuoppia ihossa ja niitä esiintyy yleensä reisissä ja pepussa. On vääää tietoa, että selluliittia esiintyy vain ylipainoisilla henkilöä, myö hoikat henkilö saattavat kää selluliitista. Selluliittia muodostuu ihonalaiskerroksessa ja selluliitista voi olla hyvin vaikea päää eroon.

Rypyt

Kaikille meistä muodostuu ryppyjä  eri seikat määä kuinka   mää. Genetiikalla on suuri osuus ryppyjen syntymiseen, mutta myö sillä kuinka hoidamme ihoamme on suuri merkitys. Iä myöä ihon kollageenin- ja elastiinin tuotanto vä ja iho menettää kimmoisuutensa.   vahingollisille auringon UV-sä altistuminen vaikuttaa suuresti ryppyjen syntymiseen. Myö tupakointi vaikuttaa ryppyjen syntymiseen negatiivisesti, koska nikotiini heikentää verenkiertoa.

Arvet

Kun iho on parantunut verinahkaan tai syvemmä ulottuvasta vammasta, muodostuu arpi. Arven koko ja laajuus riippuu vamman laadusta ja siitä, kuinka syvä ihoon vamma ulottuu, myö perinnö seikat vaikuttavat arven syntyyn. Arpi on aluksi punasininen väää ja vaalenee ajan myöä harmaanvalkoiseksi säää. On täää hoitaa ihovammaa ensihetkestä alkaen aina lä koko paranemisprosessin väää epä arven syntymisen riskiä.

Aknearvet

Akne  pää teini-ikää ja johtuu hormonimyllerryksestä nuoren kehossa. Kun akne on parantunut, jäää se usein jää hää arpia, joita usein on vaikea peittää ja piilottaa. Arpi sijaitsee verinahassa ja nä usein pienempinä punaisina tai punavioletteina syvennyksinä ihossa, arpien vä vaalenee ajan myöä.

Pigmenttilää

Pigmenttilää  myö nimellä hyperpigmentaatio ja ne ovat tummempia alueita iholla. Kyseessä voi olla pienempiä ruskeita laikkuja tai isompia tummia alueita. Pigmenttimuutokset ovat aina sidoksissa ihon melaniinintuotantoon. Melaniini on ihon pigmentti, joka antaa iholle sen vä. Useista eri syistä iho voi alkaa tuottamaan liikaa melaniinia tietylle alueelle ja tää seurauksena ihoon syntyy pigmenttilää ja pigmenttimuutoksia.

Ihottuma ja nää

Ihottuma , kun iho jostain syystä heikentyy, vammautuu tai tulehtuu. Ihottumia on erityyppisiä, mutta yhteistä kaikille ihottumatyypeille on kutina ja ihonpinnan muutokset.  ää ovat juuri sitä, miltä kuulostavatkin, näöä, jotka syntyvä stressin vaikutuksesta. Ihmiset reagoivat eri tavoin pitkä stressiin, toisille saattaa kehittyä mahakatarri ja toisille kehittyy stressiperää näöä. Nää ovat usein pieniä punaisia pilkkuja, jotka kutiavat, mutta tää on tapauskohtaista.

Kuiva iho

Kuiva iho hilseilee, ja tuntuu joustamattomalta ja kireää. Usein ihosta tulee kuivempi talvisaikaan, kun ilman kosteus laskee. Ei ole tä selvää, miksi ihon kuivuutta ilmenee, mutta talirauhasten määä, sekä ihon kosteudensää ovat kaksi merkitsevää tekijää. Jos kä kuivasta ihosta, on täää käää ihonhoitotuotteita, jotka säää ihon rasva- ja kosteustasapainon.